14/03/2010

Paratiisiunelmia

Posted in EDEN, kilpailu, matkailukohde tagged , , , klo 11.01 Kirjoittanut EDEN Finland 2010 -tiimi

Mukavan ja osuvan mielleyhtymän tuo tämä kilpailun nimen lyhenne, Eden.

Voisiko oikeastaan paremmin sattua.

Matkailutoimijat ovat unelma- ja elämyskauppiaita ja valloittavat asiakkaansa mielikuvilla kohteesta. Ja asiakkaan unelmat muuttuvat todeksi, jos kauppias pystyy lupauksensa lunastamaan.

Puhdas, raikas vesi!

Suomen kohteita kierrellessäni olen listannut mielessäni monia erinomaisia kokonaisuuksia.

Alueita, joilta löytyy monipuolisia, toisiaan tukevia palveluita ja joissa vaalitaan paikalliskulttuuria sekä jalostetaan uskoa omiin vahvuuksiin.  Valitettavan usein toiminta on kuitenkin kovin yksinäistä puurtamista! Puuttuu se palava sielu, joka lähtee viemään kokonaisuutta eteenpäin ja rakentamaan yhteistyötä. Siis se, joka ”näkee”, että minäkin hyödyn enemmän, jos teen töitä kokonaisuuden eteen ja saan sen toimimaan.

Tulee tunne, että istutaan kultakimpaleen päällä huomaamatta, minkä päällä istutaan.

Kiireetöntä menoa!

Selvää meille kaikille varmasti on se, että mitä monipuolisempi kohde on, sitä kiinnostavampi ja vetovoimaisempi se myös on. Tämä ”mantra” ei kuitenkaan tule todeksi ilman yhteistyötä. Matkailija ei voi saada mielikuvaa kokonaisuudesta, jos kokonaisuutta ei hänelle tarjota eikä esitellä.

Tähänkin kohtaan sopii se vanha viisaus, että on mentävä vähän kauemmas, jotta näkee lähelle!

Mielenrauhaa!

Minä uskon Eden-unelmiin. Kun niihin oikein uskoo, ne toteutuvatkin. Katsotaanpa vaikka!

… kilpailuaikaa on veilä 2 viikkoa!

Tsemppiä, työniloa ja onnea kilpailuun toivottaa Tuula

Mainokset

2 kommenttia »

  1. Jouko Siivonen said,

    Sanot, että ”Puuttuu se palava sielu, joka lähtee viemään kokonaisuutta eteenpäin ja rakentamaan yhteistyötä. Siis se, joka ”näkee”, että minäkin hyödyn enemmän, jos teen töitä kokonaisuuden eteen ja saan sen toimimaan.” Lisäisin tuohon, että on oltava myös resurseja (rahaa ja aikaa) investoida tämän tavoitteen saavuttamiseen.Ellei ole ja jos kaikki aika menee jokapäiväisen toimeentulon hankintaan ei tavoitetta saavuteta. Toimin muutaman vuoden yrittäjäyhdistyksen pj:na. Ei saatu edes tapaamisia sovittua niin, etteikö 3/4 jäsenistä ollut muissa töissä. Kokoonnuimme paikallisessa hotellissa, mutta sen johtaja ei ehtinyt osallistua, koska myi tiskin takana 10 m päässä juomia eikä ollut varaa palkata työntekijöitä. Kehitysmaissa on vissiin sama juttu: kun aika menee jokapäiväisen tulon hankintaan, ei tulevaisuutta ehdi murehtimaan vaikka pitäisi.

    • Niin, minäkin mietin tuota resurssi-asiaa juttua kirjoittaessani. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että rahaa on ja sitä tehden myös resursseja.
      On täysin totta, mitä sanot yrittäjän ajan (ja rahojen) hupenemisesta sen jokapäiväisen leivän haalimiseen. Perustelen kuitenkin sanomisiani ja palavan sielun etsintää näin. Otetaanpa esimerkiksi vaikka tämä tuttu Savonlinnan alue, jossa matkailuun noin yleisesti puhuen satsataan ihan kohtuullisesti. Yksin alueella toimivien ja matkailun kanssa tekemisissä olevien organisaatioiden määrä on aikamoinen. Kaikenlaisen panostuksen (ml. koulutus, kehittäminen jne) tulisi
      kuitenkin jollain aikavälillä näkyä yritysten kassavirtojen kasvuna, uusina työpaikkoina ja toimialan kehityksenä eikö?
      Minun pointtini on oikeastaan se, että yritysten ja/tai yritysverkostojen (destinaatioiden) pitäisi pitää toimialalla paremmin puolensa (tai uskaltaa pitää puoliaan) – rahanjakoa myöten.
      Ilman jalkautumista ja kenttätyötä ei vaan mennä eteenpäin. Ja sitä kenttätyötä tekevät juuri yrittäjät. Toki tarvitaan koulutusta, isompia kehitysympyröitä, joihin liitytään jne. Mutta kuitenkaan: ei ole oikotietä onneen!
      Sitä minä tarkoitan sillä palavasieluisella tekijällä ja näkijällä. Sitä joka lähtee kehittämään verkostoa, kokonaisuutta ja sen yhteistyötä. Hakemaan sille rahoitusta, miettimään porukan kanssa yhdessä etenemislinjauksia, ostaa porukalle sitä osaamista mitä tarvitaan jne.
      Siis sanalla sanoen sitä, että yrittäjät ottavat tätä hommaa enemmän hanskaansa.

      Rakentavassa hengessä, aurinkoisin kevätterveisin Tuula


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: